New year, new me

Lyhyesti tiivistettynä vuosi 2017: veni, vidi, vici. Ajatus on suunnattu jo tulevaan.

Ensin throwback vanhan vuoden puolelle. Edellisestä postauksesta on jo hyvä tovi ja tähän on kyllä ihan omat taktiset syynsä. Vaikka olinkin päivätyöstäni sairaslomalla parantelemassa kättä, tekemistä riitti. Vaikka pitikin ottaa rennosti, en jäänyt laakereille makoilemaan. Pidin aktiivisuutta yllä toki kevyesti liikkuen ja reenaten. Joulun pyhät meni reissatessa ja perheen kanssa hengaillessa. Parasta. Sairasloman ehkä suurin saavutus oli se, että vihdoin ja viimein sain puserrettua opinnäytetyön valmiiksi ja valmistuin Lapin ammattikorkeakoulusta Liikunnanohjaajaksi tuossa ennen vuoden vaihdetta. Olihan se pojat hirmuinen rypistys, varsinkin kun kipsin kanssa koneen naputtelu ei ole maailman nopeinta hommaa. Mutta nyt voi huokaista helpotuksesta. Posteljoonin pitäisi tuoda paperit näillä näppäimillä.

Ranteen leikkauksesta on nyt reilu kahdeksan viikkoa ja parantuminen on mennyt yllättävän hyvin. Käsi on tällä hetkellä paljon parempi mitä se oli ennen leikkausta. Muualle somekanaviin kyllä olen päivitellyt ahkerammin kuulumisia. Joka tapauksessa sairasloma loppui eilen ja tänään olen palannut takaisin ns. arkeen eli töihin. Nyt on lupa alkaa rasittamaan kättä enemmän ja 4 viikon päästä saa alkaa käyttämään normaalisti. Fyssarille täytyy vielä mennä kuntouttamaan, mutta muuten saapi alkaa maltillisesti reuhaamaan. Odottelen jo pääsyä ulos ajamaan! Tuossa jo vähän testailin sisällä treinerillä kuinka se kestää ja hyvinhän se hieman aristellen otti jo alle. Ihan jees päästä ajamaan muutenkin kuin temposika-asennossa.

Mitä reenihommiin tulee, nyt aletaan puskemaan toden teolla. Ens kauden kuviot odottaa lopullisia päätöksiä, mutta linjat on selvät. Helmikuun etelän leirin jälkeen koilliskairan kasvatti muuttaa jälleen takaisin Hollantiin. Kisakautta aloittelen maaliskuussa, mutta tavoitteet ovat myöhemmin kesällä. Tästä sitten myöhemmin lisää!

New year, new me on kyllä jo puhki kulunut klisee, mutta pätee ehkä omaan tilanteeseen. Enää ei ole takaraivossa kolkuttavia tekemättömiä töitä tai muita ressinaiheuttajia. Käsikään ei aiheuta unettomia öitä, joten uusi sivu on käännetty kaudelle 2018. Aika keskittyä olennaiseen.

Year 2017 can be summarized like veni, vidi, vici. Now it's time to concentrate to new year and upcoming season.

At first short throwback to the last month. It's been a while from last post but there are some good reasons for blog silence. I have used my other social media accounts more. Last month was so busy although sick leave. I was on sick leave about nine weeks from my daily job. There was time enough for recovery cause wrist has healed pretty well. That's why i was able to start working again today. I did some easy training and body care, just keeping up activity. I spend my holidays with family and traveled also a bit. But have to say, the best achievement the during holiday was my graduation. I finally finished my final thesis. I have studied in Lapland University of Applied Sciences and now I am Bachelor of Sports Studies. So happy right now. It was a bit hard to use keyboard with one hand but made it after long days sitting front of the screen.

It's been about nine weeks after operation now and like I said wrist has healed well. At first pain was shocking but week by week it disappeared almost all. I have to be careful 4 weeks more but can use hand almost 100%. Need to go also to physiotherapist. I tried to "ride normal" with tacx and it went pretty well so soon I can go also outside with mtb. Yayy! It's been quite boring being only inside riding tacx in timetrial position and stare white wall so..

Now I start training with full gas and concentrate to developing my shape for spring. Next month I will go training camp and then move back to NL. So excited! I was planning to start the season in march but real goals is later on summer. But more about that later!

New year, new me is ridiculous cliche but suits my situation pretty well. There is no more stressful and undone things kicking back on my occipital so it's time to kick some ass and start to work my ass off!