sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Kisakauden 2016 yhteenveto

Se on siinä. Kisakausi 2016 on virallisesti pistetty nyt pakettiin. Enää tämän vuoden puolella ei tule kisastartteja ja maantiekausikin on niin sanotusti pulkassa (ensilumi satoi Qusamoon tänään!!!!). Hilijalleen häätyy alakaa kaivelemaan suksia esille ja nappularenkaita treenipyörän paremman rengaspidon takaamiseksi. Okei no, haaveilin vielä ehkä joihinkin crossikisoihin osallistumisesta, mutta ne jätetään tänä vuonna nyt suosiolla ajamatta. Sen sijaan (niin kuin edellisessä postauksessa kirjoitin) pehmeä laskeutuminen tulevaan treenikauteen on aloitettu hyvällä vauhdilla ja motivaatiomittari pärähti heittämällä ylälukemien ohi jo.

Mitä jäi käteen kaudesta 2016?

Päällimmäisenä mielessä luovuttaminen.

Tätä olen viime viikot pyöritellyt enemmänkin ajatuksissani. Luovuttaminen ei ollut edes heikoimpana hetkenä edes harkittava vaihtoehto, ei missään nimessä. Voin olla omaan jääräpäisyyteen tyytyväinen, etten antanut vaikeuksille valtaa kuopata kaikkea tehtyä työtä syvälle maan alle. Kaikki se hampaiden kiristely, epätoivon ja tietämättömyyden sekä riittämättömyyden tunteet on osaltansa viitoittanut tietä tähän päivään. Kisakauden avauksen kynnyksellä alkaneet terveysongelmat pitivät minut pitkään poissa kuvioista kotona neljän seinän sisällä sekä harjoittelusta että kisaamisesta, mutta kaikella on tarkoituksensa. En luovuttanut edes tämän tuhannenviidensadankolmenkymmenenyhdeksännen takapakin aikana. Pää oli helppo pitää kylmänä, kun ei siellä muutenkaan mitää tuolloin liikkunut. Heh. Joku tuttu saattais tässä kohtaa heittää jonkun oikein hupaisan blondivitsin (u know who u are!). Epäilijät epäilee ja huutelijat huutelee. Pointti onkin se, että keskittyy omaan tekemiseen ja tietää prikulleen mihin suuntaan kompassin nuoli osoittaa. 

Tässä nyt kauden saldo kilpailuista:

23.4 Simo Klimscheffskij'n Muistoajo / Turku (4.)

24.4 59. TS Kortteli / Turku
13.-15.5 Naisten kv-etappiajo (UCI 2.2) / Helsinki
22.5 SwissEver GP Cham-Hagendorn (UCI 1.2) / Sveitsi
12.6 Porvoon Ajot (SFI:n mestaruusajot) / Porvoo
(Yllä olevat jäivät välistä terveysongelmien vuoksi)

18.-19.6 Satakunnan ajot / Pori
- prologi 5 km, 7.
- kortteli 16,5 km, 1.
- maantie 74 km, 3.
- yhteistuloksissa 4.

22.6 SM tempo / Turku (17.)
3.7 SM maantie / Turku (9.)

11.-16.7 U6 Cycle Tour / Tidaholm, Ruotsi
- prologi 3,2 km, 8.
- maantie 84 km, 6.
- maantie 93 km, 12.
- kortteli 34,5 km, 6.
- maantie 64 km, 16.
- tempo 14 km, 30.
- yhteistuloksissa hlökohtainen 14, pistekisan 12, joukkuekilpailun voitto

29.7-3.8 SM rata / Helsinki
- eräajon karsinta, lentävä 200m ja eräajon lopputulos, 4.
- 3 km finaali, 4.
- 500m finaali, 4.
- 4 km joukkueaika-ajo, 1.

Hollanti (Belgia) 4.8-8.8.
- 4.8. Profwielerronde van Oostvorne 65 km, 16.
- 6.8. Erondegemse Pijl UCI 1.2, 119,5 km, 37.
- 7.8. Ronde Van Zevenberg, 50 km, 6.
- 8.8. Ronde van Noordeloos, 40 km, 28.

12.-14.8. Ladies Tour Of Norway, Halden
- 1.etappi 71.1 km maantie, 77.
- 2.etappi 96 km maantie, 71.
- 3.etappi 101.8 km maantie, 74.
- yhteistuloksissa 72.

19. & 21.8. Crescent Women World Tour, Vårgårda 
- joukkueaika-ajo 42,5 km. 16.
- maantie 141 km, DNF


10.-11.9 Syysetapit / Pori
- 1. etappi 10 km tempo, 7.
- 2. etappi 20min + 2 kierrosta kortteli, 1.
- 3. etappi 111.8 km, 2.
- yhteistuloksissa 3.

Skoda - maantiecup
- ajettuja osakilpailuja 2 / 7
- yhteistuloksissa 8.

Maantiepyöräilyn MM-kilpailut Qatar, Doha
- 134,5 km, 78.

Muut:
Denian harjoitusleiri 23.2-8.3
Mallorcan harjoitusleiri 27.-11.4
Gironan hajoitusleiri 9.-16.10
2x kuntotestiä KIHUlla

Olen pääosin kauteen hyvinkin tyytyväinen, lähtökohdat huomioonottaen. Tavoitteet ja tekeminen tietysti muuttuivat kevään selkkausten takia, mutta thats the name of the game. Tilanteet muuttuvat ja niihin on reagoitava tarpeen mukaan. Olen tyytyväinen, että pääsin kuin pääsinkin jatkamaan kesän kisailuja niin kotimaassa että ulkomaillakin. Suorituksellisesti kauteen mahtuu mahtavia ajoja ja onnistumisia sekä etenkin positiivisia yllätyksiä. Niistä viimeisimpänä MM-kilpailut. 

Kauden aikana mentiin taas pitkä harppaus eteenpäin, niin fyysisellä että henkiselläkin puolella. Olen entistä valmiimpi ottamaan seuraavan stepin. Portaat rakentuvat hyvää vauhtia koko ajan ylöspäin ja motivaatio on enemmän kuin huipussaa. 

Mainittakoon kauden kohokohtina ylipäätään jokainen ulkomaan kisareissu sekä kaikki pienen pienetkin onnistumiset ja itsensä ylittämiset heikkona hetkenä niin harjoituksissa kuin kisoissakin.  Ulkomailta saa niin paljon arvokasta kokemusta ja oppia, että se ei ole verrattavissa mihinkään muuhun. 

Tänä kautena pyöräily on saanut huomattavaa näkyvyyttä kotimaassa. Tässä koottuna muutamaan linkkiin kesän tapahtumia:

SPU-Kanava
Kestävyysurheilu.fi
IK-32
Focus Ladies
Yle Urheilu

maanantai 24. lokakuuta 2016

Paluu pohjoiseen


Melkein osimmoilleen on kulunut viikko siitä, kun palasin pohjosen kairalle etelän paahtavasta lämmöstä. Mennyt viikko on ollut suoranaista hullunmyllyä ja menty enempi ja vähempi nuppi sekaisin päivästä toiseen. Kotimatka oli rehellisesti sanottuna raskas. Lennolla kroppa kävi niin kierroksilla, että lepääminen ja paikallaan istuminen tuotti tuskaa ja pienenpieniä hikikarpaloita otsalle. Välistoppi yön yli Helsingissä ja matka jatkuikin silimät sirrillä kohti pohjoista ratin takana. Keskiviikkona ja torstaina löysinkin itseni jo töistä tekemässä pitkää päivää. Kaikesta huolimatta mieli on kyllä ollut jatkuvalla syötöllä korkealla.  Fiilikset on jo kyllä tasoittuneet, mutta siltikin hymy on vielä herkässä ja hieman epätodellinen olo lauantain koitoksen jäljiltä. Iso syy tähän on saatu palaute, onnittelut ja kannustus. Mahtavaa huomata, kuin paljon pyöräily liikutti ihmisiä viime viikolla. Kiitos vielä kerran mahtavalle tukijoukolle! U made my day also.

Huilaamaan ei ole sen enempiä ehditty, mitä nyt matkustuspäivinä en fillariin koskenut. Kroppa on kyllä muutoin saanut palautua hyvin ruoan, levon sekä kevyen treenin myötä. Viikonloppuna tuli fiilisteltyä ihan kunnolla pitkillä rauhallisilla cycloiluilla. Haha, talvi ehti hiipiä meidän selkosille mun reissun aikana. Järkkyshokki, 35 asteen lämpötilaero kun pamahdin koillismaalle :D Luontevampi elinympäristö pohjoisen tytölle, vaan on saanut talvitakkia jo kaapista kaivella.

Maantiekelit on loppu tälle syksylle. Cyclo on kaivettu esille, mutta en kyllä valita. Talven kynnyksellä mikään ei kyllä vedä vertoja kuulaille pakkasaamuille ja hiljaisille sorateille ja kinttupoluille. Kyllä sitä tarkenee kelillä kuin kelillä, pukeutumiskysymys vain. Mieli kyllä tekeekin jo päästä luonnonhelmaan rullailemaan pitkin maita ja mantuja pitkän maantiekauden jälkeen.

Pläänit on valmiina tulevia viikkoja varten. Tästä päivästä lähtien jatkan edelleen kovaa treenaamista, aina ensi kuu puoleen väliin asti. Silloin minulla on KIHUlla kuntotestit, jonka jälkeen pidetään lyhyt ja ytimekäs offseason, 1-2 vkoa max. Tämä siksi, että korvien väli saa muuta ajateltavaa ja kroppa huoltavaa lepoa. Sitten luontevasti jatketaan testitulosten perusteella treenaamista täyttä häkää.

Hassua kyllä, kuinka ajatusmaailma voi vaihtaa suuntaa niin äkkiä. Luulin, että tuon tiukan syksyn rypistyksen jälkeen olisin aivan done ja finaalissa. Mutta ei. Tämä johtuu ehkä osaltansa myös siitä, että pari mennyttä kautta on päättynyt loukkaantumiseen taikka johonkin muuhun vastoinkäymiseen ja loppukausi on ollutkin sitten siinä. Nyt  sainkin erilaisen ponnahduksen talven harjoituskauteen ja motivaatio on enemmän huipussaan. Luulisi näinkin pitkän kauden jälkeen ajamisen maistuvan puulta, vaan mtä vielä. Viime viikon pari lepopäivää teki tehtävänsä ja silloinkin mieli olisi tehnyt vain ajamaan. Kummallista.

Pari viikkoa liikuskelen vain koillismaalla, mutta seuraava reissu löytyy kalenterista parin viikon päästä, kun Kuortaneella järjestetään SFI:n syysleiri. Hauska päästä vielä tekemään yhteisiä treenejä tiimin kuskien kanssa, cant wait!

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

World Championships




Täytyy sanoa, että vieläkin olen hieman pyörällä päästäni eikä se johdu kyllä tästä kuumuudesta. Aurinko ei pehmentäny päätä tällä kertaa. Fiilikset ovat vain niin sanoinkuvaamattoman mahtavat että en edes tiedä mistä aloittaa! Suomelle ensimmäinen aikuisten maailmanmestaruusmitali maantiepyöräilyssä!!! On tämä vaan niin uskomatonta!! Go Lotta, go our team!!!!



Mennään hetkeksi ajassa taaksepäin. Kolme viikkoa olen pistänyt kaiken fokuksen vain ja ainoastaan MM-kilpailuun ja tämä ajanjakso sai arvoisensa lopetuksen. Viikko treeniä kotimaassa, viikko Espanjassa viimeistellen ja tämä viikko totutellessa Qatarin Dohassa keliolosihteisiin. Kolmeen viikkoon on mahtunut niin hyviä kuin huonojen hetkiä. Aluksi näytti siltä, että orastava sairastuminen estäisi valmistautumisen, mutta pidin pääni kylmänä enkä antanut sen hidastaa. Espanjan valmistava viikko meni muutoin nappiin. Dohassa iski heti todellisuus, kun ensimmäisellä lenkillä lämpömittari paahtoi +42 asteessa. Kyllä pohjoisen tyttö oli hetken ihmeissään. Hiljalleen kroppa kuitenkin alkoi tottua lämpöön. Nestettä oli äärimmäisen tärkeää saada koko ajan sekä huolehtia ravinnonsaannista, sillä kulutus oli koko ajan korkealla. Treeneissä huomasi, että kroppa kävi koko ajan kuumana ja kovilla kierroksilla, sykkeet huiteli normaalia korkeammalla ja hiki virtasi. Nestettä kului treeneissä tunnin aikana jopa kolme pulloa. Olin ihan kuin sieni ja kroppa sekaisin kuin seinäkello.


Torstaina jokin loksahti sitten  kohdilleen. Kroppa alkoi toimimaan ja jaloista lähti raskauden tunne. Osasyynä tähän myös meidän mahtava huoltaja, joka huolehti meidän kuskien lihashuollosta.




Kisatunnelmaa päästiin maistelemaan tiistaina, kun olimme kisaturisteina naisten henkilökohtaisessa aika-ajossa. Päästiin todenteolla nauttimaan Kisatunnelmasta. Muutoinkin on sanoinkuvaamattoman hienoa päästä osaksi näin isoa tapahtumaa, jossa kaikki on tehty kuskien viihtymiseksi. Iso kiitos kuuluu myös koko meidän huoltotiimille, jotka huolehtivat kaikista käytännönjärjestelyistä. Saimme keskittyä vain ja ainoastaan tulevaan koitokseen. Propsit siitä. 

En muista milloin olen jännittänyt näin paljon. Kisa-aamun tunnelmat oli todella odottavat ja perhosia vatsanpohjassa. Pikkuhiljaa alkoi todellisuus iskemään selkäpiihin kaikkien niiden ammattilaisten pörrätessä samalla kisapaikalla. Kisapaikalla valmistauduttiin "viilennetyssä" kopissa ja käytiin tekemässä nimmarit ilmoittautumisen merkiksi. Ei sitä kauheesti ennen starttia ollut aikaa panikoida, kaikki tapahtui niin äkkiä. 

Kisa alkoi pitkällä neutraalistartilla ennen varsinaisille kierroksille menemistä. Kisa oli vauhdikas alusta asti kaikkine irtiottoyrityksineen. Kierroksen teknisyys teki ajamisesta nykivää, sillä kiihdytyksiä tuli useaan otteeseen. Ajaminen oli kyllä muutoin siistiä, mutta paikan pitäminen oli raskasta. Kisataktiikka oli luotu niin, että autamme Lottaa mahdollisimman paljon. Tehtävänä olikin hakea juomaa ja viilennystä niin huoltoautosta että kiinteiltä huoltopisteiltä sekä tarjota tuulensuojaa ja vetoapua. Pystyin täyttämään annetut tehtävät todella hyvin. Kuumuus ei haitannut, koska kaikki keskittyminen oli niin kisassa. Heikko hetki tuli kasikympin kohdilla, kun kroppa lakkasi ottamasta nestettä ja ravintoa vastaan, mutta maltillisella nesteytyksellä siitä selvisi. Toki jääpussit ja kylmän veden kaataminen niskaan auttoivat osaltaan sitä, ettei kroppa kuumentunut liikaa. 
Koko joukkue antoi kaikkensa ja enemmänkin, onnistuimme täydellisesti. Olen myös onnellinen ja tyytyväinen omaan suoritukseen, sillä pystyin antamaan kaikkeni taktiikan eteen ja selvisin vielä hienosti maaliin. Oma sijoitus 79, vain +39sen voittajasta. Hieno kilpailu, hieno joukkue, hieno voitto.
Kyllä tunteet purkautui maaliviivan ylityksen jälkeen, tunne oli aivan uskomaton! 


Tähän kiteytyy lajin hienous: toimiva joukkue, huoltotiimin pyyteetön panostus, kisatunnelma ja itse ajaminen. Olen ylpeä, että sain olla mukana kokemassa jotain näin hienoa ja uskomatonta, olla todistamassa ja olla mukana tekemässä suomalaista pyöräilyhistoriaa.

Kiitos kaikille kannustusjoukoille ja hetkessä mukana eläneille. Kiitos. 
 Erityisen hienoa kisasta teki myös sen, että reitin varrella oli huomattavasti suomalaista yleisöä kannustamassa. Tämä nosti fiilistä kyllä entisestään. Sekö kisan jälkeen sekä suomalaiset että muut katsojat ym tulivat antamaan hyvää palautetta suomen joukkueen toiminnasta. Kyllä lämmitti sekin mieltä roimasti.

Pyöräily on saanut mediassa ansaitsemaansa huomiota. Facebookissa minun sivulla sekä Instagramissa löytyy lisää kuvia ja linkkejä uutisiin sekä kisavideoon. Check those out!